Viime aikoina yliopistolla on ollut paljon keskustelua lukuvuoden jatkamisesta toukokuun loppuun saakka 60 opintopisteeseen vaadittavan työmäärän tasaamiseksi useammalle viikolle. Teknillisillä aloilla koulutuksen jatkamisella toukokuun loppuun saakka ei saavuteta merkittäviä etuja, ei ainakaan opintopistekertymissä. Sen sijaan lukuvuoden pidennys aiheuttaa yhä useampien kurssien jatkumisen ajalle, jolloin kursseilla ja tenteissä käynti vaikeutuu, kun kesätyöt alkavat. Juuri kevään loppuvaiheeseen
sijoittuvat kurssit lukeutuvat suurimpiin pullonkaulakursseihin. Lisäksi yhä laajempien kurssikokonaisuuksien muodostaminen yhdistettynä tähän lukukauden pidentämiseen aiheuttaa entistä suurempia menetyksiä opintopistekertymissä.
Tekniikan alan opiskelijoiden kesätyöt tukevat merkittävästi opintoja, sillä töitä tehdään useimmiten omalla alalla. Opittu teoria kohtaa käytännön ja useat opiskelijat saavat kandidaatintyö- sekä diplomityöpaikkoja kesätöidensä kautta. Niin sanottu kenttäkokemus yritysten alemmalla portaalla antaa työnantajan arvostamaa laajempaa näkökulmaa yrityksen kokonaistoimintaan. Oulun yliopiston ja suomalaisten tekniikan opiskelijoiden yleensä ei tarvitse hankkia tätä kokemusta vasta valmistumisen jälkeen, kuten joissakin maissa on tapana. Ennen kaikkea työstä saatavat yrityskontaktit edesauttavat valmistumisen jälkeistä työllistymistä huomattavasti. Kesätyökokemus on juuri oululaisten tekniikan opiskelijoiden valtti verrattuna muiden yliopistojen tekniikan opiskelijoihin Suomessa. Miksi tämä etu haluttaisiin poistaa? TEKin kesätyökyselyn 2011 (http://lehti.tek.fi/node/1748) mukaan puolet katsoi oppineensa kesätyössään paljon tai erittäin paljon valmistumisen jälkeen työnsaannissa hyödyttäviä asioita. Vain joka kymmenes uskoi, etteivät opitut asiat hyödytä tulevaisuuden työnsaannissa lainkaan.
Paljon opiskelijoita palkkaavilla suurilla teollisuusyrityksillä Oulun seudulla on lomituskausi kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ennen tätä lomittajat täytyy kouluttaa. Koulutus kestää yleensä noin kuukauden eli kesätyöt alkavat huhti–toukokuussa. Mikäli töitä ei aloita tällöin, paikat jaetaan muille hakijoille. Yliopiston onkin lukukauden alkamisesta ja päättymisestä päättäessään otettava huomioon, että diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoihin sisältyvät pakolliset työharjoittelut, joita varten opiskelijan on itse hankittava paikat. Työharjoittelujaksoista saatavat opintopisteet vaihtelevat 6–11 opintopisteen välillä, mikä tarkoittaa noin 160–300 tuntia työskentelyä, jotka eivät sisälly normaaliin lukuvuoteen. Tämän lisäksi työharjoitteluiden opintopistemäärien kasvattamista on mietitty joissakin koulutusohjelmissa, koska yliopiston tavoitteisiin kuuluu työelämärelevanssin lisääminen.
Huomionarvoista on myös, että kesätöiden aikana kerrytetyt ansiot mahdollistavat keskittymisen pelkkiin opintoihin lukuvuoden aikana. Monella alalla on normaalia tehdä opiskelujen ohella “hanttihommia” elämiseen tarvittavien tulojen takaamiseksi, mikä yleensä hidastaa opintoja entisestään. TEKin kesätyökyselyn 2011 tulokset tukevat myös tätä väitettä.
Lukukauden jatkaminen ei haittaa pelkästään opiskelijoita, sillä juuri kesä on hyvää aikaa henkilökunnalle keskittyä kokopäiväisesti tutkimukseensa. Opetuksen venyttäminen pitkälle toukokuuhun syö arvokkaita resursseja laadukkaalta tutkimustyöltä, mikä taas johtaa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen vähenemiseen, edelleen resurssien ja laadun heikkenemiseen ja noidankehään. Kuitenkin yliopiston tavoite on, että tutkimus on kaikilla aloilla korkeaa kansainvälistä tasoa. Miten lukuvuoden pidentäminen palvelee tätä tavoitetta?
Tiedostamme 55 opintopistettä vuodessa suorittavien riittämättömän määrän, mutta emme näe lukukauden pidentämisen palvelevan sen enempää opiskelijoiden kuin henkilökunnan ja niiden myötä yliopistonkaan etuja. Muutoksen tulisi lähteä tekniikan alan tiedekunnilta ja opiskelijoilta itseltään, silloin meillä on parhaat edellytykset löytää tehokkaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Emme tyrmää “ylimääräistä” periodia täysin, mutta vaadimme, että edellytykset entistä tiiviimmälle ympäri vuoden opiskelulle luodaan kehittämällä kesäopintomahdollisuuksia reaaliseksi vaihtoehdoksi kesätöille, eikä venyttämällä kevätlukukautta keinotekoisesti. Esimerkiksi erilaisia intensiivikursseja ja kesätenttejä olisi luontevaa järjestää toukokuun aikana normaalin lukuvuoden ulkopuolella. Minkään normaalisti tarjottavan, kaikille opiskelijoille pakollisen kurssin toteutus ei kuitenkaan saa tapahtua loppukeväästä.
Oulussa 6.11.2013
Oulun Teekkariyhdistys ry, puheenjohtaja Juha Pesonen
Oulun Teekkariyhdistys ry, koulutuspoliittinen vastaava Taavi Saari
Oulun Arkkitehtikilta ry, puheenjohtaja Milja Tuomivaara
Oulun yliopiston Ympäristörakentajakilta ry, puheenjohtaja Henna Jänkälä
Oulun yliopiston Prosessikilta ry, puheenjohtaja Ari Himanka
Sähköinsinöörikilta ry, puheenjohtaja Aleksi Kestilä
Oulun yliopiston Koneinsinöörikilta ry, puheenjohtaja Jussi Korhonen
Oulun Tietoteekkarit ry, puheenjohtaja Matti Pulkkinen
OPTIEM – Oulun Tuotantotalousteekkarit ry, puheenjohtaja Jarno Salmela